Kesä ja kärpäset

Ja vastuualueet, joille ei näy loppua... :D

Pahoittelen hiljaiseloa blogissa. Mun työmäärä vain paisuu paisumistaan, ja vaikka nää ylityötunnit näkyykin ihan kivasti palkassa, niin voin sanoa, että oon töiden jälkeen ihan hirvittävän väsynyt. Oon ollut töissä myös muutamana vapaapäivänäni, ja esimerkiksi viime lauantaina työpäiväni alkoi klo 7 ja päättyi noin klo 20. Teen siis tosi pitkää päivää, ja sen takia en ole jaksanut vastata kommentteihin, julkaista uutta osaa tai työstää ekstroja eteenpäin.

Vastaan edellisen osan kommentteihin ennen seuraavan osan julkaisua. Kiitos muuten niistä! Niitä on ollut ilo lukea, ja olen halunnut antaa niihin vastaamiselle tarpeeksi aikaa, jotta myös vastauksissa olisi jotain pointtia.

Jotta ette jäisi ihan tyhjin käsin, julkaisen tässä nyt kysymyspostaukseen vastaanottamani ensimmäisen kysymyssetin vastaukset, jotka oon aiemmin laatinut. Nämä tulivat siis samalta kommentoijalta. Vastaan muihin myöhemmin!

1. Millaisiin töihin menet nyt kesäksi?

Mä olen kokkina pienen majatalon kahvilassa. Mulla ei siis ole mitään kokin koulutusta, mutta kokkailen aika paljon harrastuksekseni, ja kun hygieniapassi kerran löytyy, niin päädyin sinne viime kesänä kokkailemaan ja tänä kesänä nyt uudelleen. Ihan hyvää safkaa siellä tulee tehtyä, vaikka itse sanonkin. Toki reseptit on mainioita, ja kokin näkökulmasta on ihanaa, kun talon omasta puutarhasta voi käydä hakemassa taatusti tuoreita aineksia.
Pääasiassa oon vastuussa majoitusasiakkaiden aamiaisista ja päivän lounaasta sekä henkilökunnan lounaasta. Joutessani teen lounaiden lisäksi piirakoita, kakkuja tai muita kahvilatuotteita, tai sitten oon jossain muussa jokapaikanhöylän hommassa. Tätä kirjoittaessa mulla on takana sellainen työpäivä, jonka viimeiset 1,5 h vietin siivoten vanhaa varastoa. Sieltä löytyi mm. laatikollinen itse Leninin kirjoittamaa kommunistipropagandaa. :D

Oon myös saanut vastuulleni paljon muuta. Virallinen työnimikkeeni on siis kokki, mutta kokonaan mun vastuualueelle on delegoitu pari kulttuuritapahtumaa, jotka mun pitää suunnitella ja järjestää. (Tätä julkaistaessa toinen niistä on jo järjestetty.) Lisäksi oon saanut laatia Excel-taulukoita, jotka laskee palkanlaskijalle työtunnit itsestään, oon saanut suunnitella mainoksia ja ottaa mainoskuvia, korjata kuittikoneita jne... lisäksi oon vastuussa tukkutilauksista, raaka-aineiden saatavuuden varmistamisesta, lämpötilaseurannoista, pintapuhtausnäytteenotosta, somemarkkinoinnista ja kosolti muusta. Siksi mun työsopimuksessa varmaan lukeekin työtehtävien kohdalla se kuuluisa "ja kaikki muutkin kahvilan toimintaan liittyvät työt" :D Mutta en valita, tää on tosi mukavaa duunia. Ja tuntuuhan se kivalta, kun esimiehellä on luottoa niin paljon, että oon saanut vastuulleni puolet koko yrityksestä ;)

2. Jos saisit tehdä aivan mitä tahansa ammatiksesi joutumatta murehtimaan toimeentulosta, mitä tekisit?

Mä tekisin joka tapauksessa varmaan lakimiehen hommia*, eli palkka ei niinkään muuttaisi asiaa. Tosin keskittyisin ehkä vieläkin huolettomammin oikeustieteelliseen tutkimukseen kuin yksityisen sektorin oikeussalidraamoihin. Oikeusfilosofia ei oikein tahdo lyödä leiville, kun sen käytännön sovellutuksia ei muut kuin lakimiehet ymmärrä, eikä iso osa heistäkään.

* Tässä kohtaa lienee syytä huomauttaa, että opiskelen siis oikeustiedettä, jos en ole asiaa tajunnut aiemmin mainita.

3. Jos saisit valita kaikista tarinoistasi yhteensä kolme simiä, jotka siirtyisivät tosielämään oikeiksi ihmisiksi ja tulisivat kuulumaan elämääsi, keitä he olisivat?

Voi olla, että olen jossain määrin itsetuhoinen mainitessani ensimmäisenä Garyn, mutta se tyyppi nyt vaan on niin törkeän mielenkiintoinen että haluaisin päästä oikein läheltä seuraamaan sen kaverin maailmanvalloitusta. :D Hänen lisäkseen... hmm. Voisin kuvitella että tultaisiin Elizabethin kanssa mukavasti juttuun, olisi kiva tuntea se oikeana ihmisenä. Vimoseksi valitsen ekasta DLT:stä Rafaelin, koska siinä on sellaista rauhoittavaa isähahmopotentiaalia. Lisäksi se saisi varmaan Garynkin ruotuun: jostain syystä mun ajatuksissani on täysin itsestäänselvää, ettei Gary koskaan haastaisi Rafaelia, vaan kunnioittaisi sitä ja ehkä jopa pelkäisi.

4. Kauanko olet harrastanut tarinointia? (Kaikki taidemuodot lasketaan.)

Olin 5-vuotias, kun kirjoitin ensimmäiset tarinani päiväkodin hoitajille. Hoitajat nitoivat mulle muutamasta A4-paperista pieniä vihkosia, joihin syntyi hyvin simppeleitä satuja sellaisilla otsikoilla kuin "Airi menee kouluun" ja "Liisa saa lapsen" (jos hymähditte jälkimmäiselle, ette ole ainoita :D). Tokalla luokalla kirjoitin jatkotarinaa nimeltä "Superkoira Emmi" ja yksi mun luokkakaveri kuvitti sitä, niin saatiin aikaiseksi kuvakirjoja.
Eli kaipa tähän kysymykseen voisi vastata, että reilut 20 vuotta on tullut harrasteltua.

5. Mitkä ovat parhaat katsomasi TV-sarjat?

En katso ihan kauheasti TV-sarjoja, mutta Simpsoneita oon seurannut lapsesta asti. Lisäksi tykkään Amazing Racesta, se on sellainen hyvän mielen kulttuuritietoutta edistävä kilpailu.
Ai niin! Ja onhan mulla yksi erityinen suosikki: Billions! Se on sellainen kohtuullisen väkivallaton, mutta älykäs poliittinen draama, jonka yksi päähenkilö on sikarikas hedgerahaston johtaja ja toinen päähenkilö liittovaltion syyttäjä. Koko sarja keskittyy siihen, miten tää hedgerahaston johtaja manipuloi pörssejä ja miten tää syyttäjä yrittää saada sen johtajan vankilaan millon mistäkin veropetoksesta tai insider dealingista, ja kumpikin pyrkii päämääräänsä kovan luokan korruptiolla :D Suosittelen! Tätä pääsee seuraamaan HBO:lta.
 
6. Oletko koskaan kirjoittanut fan fictionia?

Oh dear Lord no. Ellei ropehahmoista aikanaan kirjoitettuja pieniä lyhyttarinoita lasketa. Fanfiction olisi mun tyyppiselle ihmiselle vahingollisin mahdollinen tapa kirjoittaa, kun fanfiction-maailma ei suurimmaksi osaksi suuntaa kirjalliseen kehitykseen tai minkään uuden ja uraauurtavan kirjallisuuden luomiseen, vaan pikemminkin kilpaa awwittelemiseen.
Älkää siis käsittäkö väärin, musta on aina hyvä, jos ihmiset kirjoittaa genrestä ja tyylilajista riippumatta, ja joillekuille fanfiction varmasti toimii ihan kehitysmielessäkin. Omasta puolestani voin sanoa, että mä vain sokaistuisin siinä omille virheilleni ja päättäisin itsekseni, että hyvä kirjallisuus on suunnilleen yhtä kuin homoerotiikka. (Mistä tuskin on loppujen lopuksi kyse kaikessa fanfictionissakaan, mutta tää viimeksi mainittu pointti siis varmasti valaisee teitä mun vinoutuneesta fanfiction-käsityksestä ja siitä, miksi mun ei kannata lähteä edes yrittämään.)

7. Minkä asian tekisit eri tavalla kuin useimmat ihmiset?

Suomen valtiomuodon.

8. Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?

Eikös tällaiseen impulsiiviseen ja hallitsemattomaan persoonaan joku teini-iän hötkyily sopisi hyvin? Sanotaan vaikka 16 :D

9. Jos heräisit huomenna niin, että et pelkäisi enää mitään, mitä tekisit ensimmäisenä?

Luultavasti jotain erittäin älykästä, kuten yrittäisin päästä yläkerrasta nopeammin alakertaan hyppäämällä porraskaiteen yli tms, kun pelko ei olisi terveen itsesuojeluvaiston tiellä. Tai sitten ihan vaan töissä tarttuisin molemmin käsin teräskattilan kahvoihin nostaakseni sen kattilan liedeltä. (Saattaa kuulostaa ihan normihommalta, mutta voin sanoa, että kaasuhellan kanssa ei kannata kokeilla. Tämäkin piti toki oppia kantapään kautta viime kesänä... kahdesti. Ja tänä kesänä kerran!)
 
10. Mikä on sellainen piirre tai tapa toisessa ihmisessä, jota et missään tilanteessa siedä?

Jos samaan aikaan ei suostu myöntämään virheitään, vaan kippaa ne muiden harteille, eikä myöskään suostu keskustelemaan asiasta, niin sillä tienaa jo aika hyvin sen, etten uhraa enempää aikaani sellaiselle ihmiselle. Been there, done that... ylipäätään sillä, että tahallaan tekee ongelmia sinne, missä niitä ei ole, saa mut erittäin turhautuneeksi hetkessä.

11. Millaisista ihmisistä vastaavasti pidät?

Sellaisista, jotka pystyvät seisomaan oman mielipiteensä takana ilman, että se on keltään muulta pois. En esimerkiksi lähtökohtaisesti halveksu vastakkaista puoluekantaa kanssani edustavia ihmisiä yksilöinä. Päin vastoin, arvostan suuresti sellaisia ihmisiä, jotka ovat mun kanssa täysin eri mieltä ja jotka siitä huolimatta kykenevät istumaan mun kanssa samaan pöytään ja käymään keskustelua eri näkökulmista ilman, että kumpikaan osapuoli kokee tulevansa halveksituksi tai lytätyksi.
Bonuspisteitä saa siitä, jos käy niin, että mä itse puolustan omaa kantaani liian kärkkäästi ja vastapuoli sanoo siitä suoraan eikä jää vain mielessään pyörittelemään negatiivisia tuntemuksia, joiden olemassaolosta en luultavasti ole edes tietoinen. :D Pyrin kyllä korjaamaan itseäni, mutta kristallipalloja en ala kiillottamaan vain muita miellyttääkseni.

12. Oletko ekstrovertti, introvertti vai ambivertti?

Näköjään ambivertti, jos Iltalehdeltä kysytään. (Googlasin ambivertin.)

13. Jos tekisit itsestäsi simin, millainen siitä tulisi?

Aivan liian kaunis ja muovinen oikean elämän vastineeksi. Luultavasti myös buginen, ja se pissisi tulta. :D

14. Haluaisitko mieluummin tennispallon vai jumppapallon kokoisen pään? :D

... mikä kysymys tämä on :DD
Ehkä jumppapallon. Ainakin sinne mahtuisi isommat aivot, ja sitten voisi jotenkin älykkäästi hyödyntää kummallisen muotoista päätä sen sijaan että vain kärsii tästä kallonsa selkeästä epämuodostumasta.