Krhm.

Passaapi lukea alhaalta ylös.

Huijasin teitä. Sori siitä.

Meinasin, että olisin kirjoittanut tähän postaukseen pitkät turinat itsensä löytämisen vaikeudesta ja hassujen harrastusten välttämättömyydestä ihmisen mielenterveydelle ja siitä miten olen oppinut uusia juttuja maailmasta ja ihmisistä ja elämästä ja miten ajanpuute on yleensä tekosyy ja miten hupsu simsfoorumin joulukalenteriluukku palautti mieleeni sen, miten paljon tykkään tästä hommasta edelleen, mutta säästän teidät siltä kaikelta ja ilmoitan yksinkertaisesti, että uusi osa tulee sitten, kun oikeaan sivupalkkiin jo tammikuussa salaa syöttämäni countdown pääsee nollaan.

Toisin sanoen: tämä tarina jatkuu tulevana sunnuntaina 15.3.2020 noin kello 15. 
Teknisistä syistä countdown timerin päätepiste on tasan klo 15, mutta koska duunailen tässä kahta muuttoa samanaikaisesti, lupaan virallisesti vain päivän, en tarkkaa kellonlyömää.

Kyllä, siitä on kolme vuotta, kun lopetin. Olen hyvin tietoinen asiasta. Tiedän, ettei kukaan minua enää vakavasti ota ja että lukijoitakaan ei kannata ihan henkeään pidätellen odotella, mutta teen tämän silti. Koska voin.

Koska kommentit ovat useimpien kirjoittajien (myös minun) polttoainetta, olen kiitollinen, jos mahdolliset lukijat jaksavat jättää parikin sanaa käynnistään ilokseni. Teen tämän pääasiassa itselleni, mutta myös teitä varten. Muotoillaanpa asia tällä tavalla: jos minulle ei olisi mitään väliä sillä, kuka tätä lukee ja kuka kommentoi, voisin hoitaa asian helpomminkin ja kirjoittaa koko tarinan pöytälaatikkoni uumeniin näyttämättä sitä koskaan kenellekään. En tee sitä, joten siitä voidaan päätellä, että kyllä minä olen teitä kaivannut.

Mitä tulee aikatauluihin ja tarinan jatkumiseen ylipäätään: tätä kirjoittaessani olen saanut teille valmiiksi osat 1.15–1.21. Osa 1.22 on työn alla, ja uskon (toivon) saavani myös osan 1.23 valmiiksi tämän viikon aikana. Nämä (ja vain nämä) osat voin teille varmuudella luvata, koska ne ovat jo täällä Bloggerissa luonnoksina. Force majeure -tilanteet ovat toki asia erikseen.
Muutan ensi viikolla tilapäisesti ulkomaille, eikä minulla ole noin viiteen kuukauteen käytössäni sellaista tekniikkaa, jolla voisin työstää osia. Julkaisen nyt varastoon tekemäni osat kutakuinkin tasaisin väliajoin noiden kuukausien aikana. Niitä saa ihan mielellään kommentoida, ja voin vain toivoa, ettei niissä osissa ole mitään jäätäviä juoniaukkoja, koska ulkomailla oleskellessani en voi niitä kuitenkaan tehdä enää uudelleen.

Ai niin, ja yksi juttu: kun silloin muutama vuosi sitten "lopetin" tarinoinnin, harkinta-aikani päätteeksi poistin tämän tarinan tallennukset ja myös ladatut. Backup-kansiostani löytyi kuitenkin aarteita, nimittäin suurin osa tarinan hahmoista, rakennuksista ja myös käyttämistäni ladatuista. Tein käytännössä koko joululomani ajan duunia hukkaamieni ladattujen löytämiseksi, ja kaikkia niistä en löytänyt. Tämän takia osa hahmoista näyttää erilaisilta, osa enemmän ja osa vähemmän, mutta huomattavimmat erot olen pyrkinyt selittämään tarinankerronnan kautta. (Esimerkiksi Garyn sokeaa silmää ei enää löytynyt mistään, joten miekkonen hankki sitten lasisilmän, ja Elizabeth puolestaan peittää kasvotatuointinsa tästedes meikkivoiteella.) Koitetaan elää asian kanssa.

Kiitos, kun luit tämän, sinä siellä ruudun takana. Palataan asiaan! :)

♥: thero, H, Irvikissa, mitä näitä nimimerkkejä nyt on tässä kertynyt - sama ihminen joka tapauksessa

P.S. Edellisessä postauksessani vuonna 2017 kerroin teille, mitä tarinassa piti tapahtua. Luonnollisesti voitte heittää niillä paljastuksilla nyt vesilintua, koska se juonikaavio ei pidä enää paikkaansa.